Home Helsinki Tekniset Keksinnöt, Joista Voimme Kiittää Suomea

Tekniset Keksinnöt, Joista Voimme Kiittää Suomea

0
153

Suomea pidetään yhtenä teknologia-alan suurmaista ja Suomi onkin tuottanut paljon erilaisia teknisiä keksintöjä, joista koko maailma on voinut nauttia. Jos nautit vedonlyönnistä, veikkausbonukset NetBet -kasinolla auttavat sinua nauttimaan vetojen tekemisestä vielä enemmän.

Alla listaamme suomalaisia tekniikan alan keksintöjä, joiden et välttämättä edes tiennyt olevan lähtöisin Suomesta.

Tunnetuimmat keksinnöt

  1. Tekstiviesti. Suomalaista Matti Makkosen sanotaan olevan tekstiviestien ‘isä’. Makkonen toimi järjestelmäsuunnittelijana Posti- ja Telelaitoksella, jossa hän kehitteli kollegojensa kanssa tulevaisuuden matkapuhelinjärjestelmiä. Makkonen esitti idean tekstiviesteistä tiimilleen vuonna 1984, josta alkoi tekstiviestien käytön tutkiminen matkapuhelimissa Posti- ja Telelaitoksella. Tekstiviestit sisältäneet GSM-palvelut, joiden johdossa Makkonen oli, avattiin 1990-luvun alussa. Makkonen ei kuitenkaan koskaan patentoinut keksintöään.
  2. Sykemittari. Tänä päivänä lähes jokaiselta löytyy sykemittari, mutta varsinkaan muut kuin suomalaiset, eivät välttämättä tiedä niiden olevan lähtöisin Suomesta. Suomalainen Seppo Säynäjäkangas kehitteli ensimmäisen kannettavan sykemittarin ja haki sille patentin vuonna 1975. Sykemittarissa on kaksi osaa: Rintaan kiinnitettävä nauha on lähetinosa, jonka elektrodit mittaavat sydämen lyöntitiheyttä. Ranteessa taas pidetään pientä kelloa muistuttavaa vastaanotinta, josta kuntoilija voi tarkastaa oman sykkeensä. Kauppoihin ensimmäisen langaton sykemittari tuote tuli Polarin valmistamana vuonna 1982. Tänä päivänä sykemittarit eivät mittaa enää vain sykettä, vaan ne myös mittaavat matkaa ja tallentavat reitin GPS:n avulla. Lisäksi ne mittaavat unen määrää. Joten niistä on tullut todellisia terveyslaitteita. Suomalaiset Polar ja Suunto ovat alan suurimpia nimiä.
  3. Linux -käyttöjärjestelmä. Linux-käyttöjärjestelmä on Linus Torvaldsin käsialaa. Vuonna 1992 Torvalds oli vasta tietotekniikan opiskelija, joka halusi kehittää itselleen uuden käyttöjärjestelmän. Hän jätti kehittelemänsä Linux-järjestelmän ytimen kaikkien vapaaseen käyttöön. Torvaldsin ilmaista järjestelmää on hyödynnetty useiden isojen yritysten toimesta, ja sitä voi nykyään löytääkin mm. Android-laitteista, supertietokoneista ja televisioista.
  4. Internet -selain. World Wide Webin eli sen nettiosoitteista löytyvän kolmen kirjaimen sarjan (WWW) kehitti vuonna 1990 Lontoosta kotoisin oleva Sir Tim Berners-Lee. Hän ei kuitenkaan kehittänyt ensimmäistä verkkoselainta, vaan sen taustalla oli neljä suomalaista opiskelijaa, jotka kehittivät sen pro gradu -työnään kaksi vuotta internetin keksimisen jälkeen eli vuonna 1992. Tuo suomalaisten kehittämä selain tunnettiin nimellä Erwise. Nelikko yritti hankkia rahoitusta ideaansa, jota myös Berners-Lee julkisesti kehui, mutta he eivät saaneet kerättyä riittävästi rahaa kasaan tehdäkseen siitä oikeasti kansainvälisen ilmiön, sillä selaimen kehittäneiden Kati Borgersin (ent. Suominen), Kim Nybergin, Teemu Rantasen ja Kari Sydänmaalakan kädenjälki näkyy edelleen nykypäivän verkkoselaimissa. Jos joku olisi hoksannut sen potentiaalin, joka nelikon keksinnössä oli, tunnettaisiin heidät satavarmasti ympäri maailman – he, kun ratkaisivat World Wide Webin käyttöön liittyneen ongelman, jonka kanssa Berners-Lee oli taistellut pitkään.

Mistä Suomen tekniset keksinnöt tulevat

Matkapuhelimet ja verkot sekä niiden toiminta ovat selvästi niitä asioita, joihin Suomessa on keskitytty. Tästä kertoo myös se, että eniten tekniikan alan patentteja Suomessa hakenut yhtiö on Nokia.

Vaikka Nokia ei enää tänä päivänä valmista matkapuhelimia on se yksi maailman suurimmista verkkoratkaisutoimittajista. 

Eli Suomi on vielä vahvasti mukana teknologia-alalla. Tänä päivänä matkapuhelinala on vaihtunut pelialaksi, mutta tekninen osaaminen Suomessa on edelleen maailman huippuluokkaa ja korkeakouluissa opiskelijoita kannustetaan uusien innovaatioiden ja keksintöjen kehittämiseen. 

Ja teknilliset korkeakoulut ovatkin juuri niitä paikkoja, joista tulee paljon uusia keksintöjä ja josta seuraava suuri suomalainen keksintö todennäköisesti on lähtöisin. Joten loppujen lopuksi kaikki on lähtöisin Suomen korkeakoulujen kannustavasta ilmapiiristä, jossa ideoille ja ajatuksille annetaan tilaa.

NO COMMENTS

LEAVE A REPLY

Please enter your comment!
Please enter your name here