Ei kannata uskoa ruuan arvonlisäveron alennuksista puhuvien olevan köyhän asialla. Jos minun pitäisi antaa valtion verotuloja 450 miljoonaa euroa jollekin, niin en antaisi siitä ensin vaikkapa 100 miljoonaa kauppaketjuille. Ne eivät tukea tarvitse.
Kristillisten valtuutettu Marika Visakorpi uskoo, että kauppaketjut alentaisivat hintoja pysyvästi, jos ruuan veroa lasketaan. Itse en ole näin sinisilmäinen. Epäilemättä jonkun elintarvikkeen hinta saattaisi laskea ainakin aluksi, mutta ainakin alennusta tutkineet laitokset uskovat kauppaketjujen hyötyvän siitä 260 miljoonaa euroa. Esimerkiksi eläkeläisten saama hyöty olisi vain 0,1-0,2 prosenttia heidän eläkkeestään, koska alentuneet hinnat leikkaavat eläkeindeksiä. Näin sanoo Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tutkimusprofessori Jaakko Kiander (HS 6.10.), jonka selvitykseen kristilliset, Vasemmistoliitto ja keskusta vaatimuksensa perustavat.
Viiden prosentin alv-alennus lisäisi pienituloisimpien tuloja noin 50 euroa vuodessa. Rikkaimpien tulot lisääntyisivät 90 euroa. Rikkaita on jo avitettu varallisuusveron poistamisella. Ei ole mitään järkeä kaataa rahaa heille, kun meidän muiden saamien mittavien veronalennusten jälkeen nyt pitäisi auttaa nimenomaan köyhiä.
Heidän auttamiseensa on paljon tehokkaampia keinoja kuin ruuan veroale.
Vihreiden eduskuntaryhmä on ehdottanut, että kaikkien täyden kansaneläkkeen varassa elävien kansaneläkettä nostetaan 40 eurolla kuukaudessa 1.1.2007 lukien. Valtiontaloudelle tästä koituisi vain 40 miljoonan euron lisälasku ja koko tuki menee varmasti kaikkien köyhimmille eläkeläisille.
Samoilla linjoilla on myös tunnettu kansantaloustieteilijä ja valtiovarainministeriön kansantalousosaston ylijohtaja Jukka Pekkarinen (HS 14.10.), jonka mielestä ruuan veroalen suurin hyöty menisi suurituloisille. Minun ja Pekkarisen mielestä tehokkaampi tapa tukea pienituloisia on nostaa kansaneläkkeitä, lapsilisiä ja työmarkkinatukea. Näillä saadaan parempi ostovoiman, kysynnän ja työllisyyden lisäys.
Haluan lisätä luetteloon vielä opintotuen. Vihreät ajavat opintorahan korottamista 15 prosentilla. Korkeakouluopiskelijoilla tämä tarkoittaa noin 40 euron lisäystä kuukaudessa. Vuositasolla kustannus on 67 miljoonaa euroa.
Korotus parantaisi opiskelijoiden taloutta, auttaisi heitä keskittymään opintoihin, vetäisi opiskelijoita työmarkkinoilta ja avaisi näin myös tavallisten ihmisten työpaikkoja työttömille. Se merkitsisi melkoista taloudellista piristysruisketta Jyväskylän kaltaisille opiskelijakaupungeille, kun opiskelijoiden kulutuskyky kasvaisi ja työttömät saisivat töitä.
Vihreät esittävät omassa vaihtoehtobudjetissaan myös työmarkkinatuen nostamista 97 eurolla kuukaudessa ja äitiys- ja isyyspäivärahojen vähimmäismäärän nostamista korotetun työmarkkinatuen tasolle. Vihreiden esityksistä kaikkien köyhimpien lapsiperheiden tukiin kohdistuu reilut 400 miljoonaa eli summa, jotka kristilliset, vasemmistoliitto ja keskusta hukkaisivat ruuan veroaleen.
Menot kattaisimme alkoholi- ja tupakkaveron korotuksilla ja energiayhtiöiden satunnaisten voittojen verotuksella.
Vaalien alla puolueet lupaavat nykyisin näyttäviä veronalennuksia. Itse ainakin maksan mieluummin veroja hieman enemmän ja autan suoraan kaikkein vaikeimmassa tilanteissa sinnitteleviä.
