Tutkimusten mukaan runsaasta kuidun saannista on etua sekä ravitsemuksellisesti että sydän- ja verisuonitautien ennaltaehkäisyssä.
Kuitu on kasviperäistä hiilihydraattia, joka ei pilkkoudu ruoansulatuksessa. Aikuisten päivittäinen kuiduntarve on vähintään 25–35 grammaa päivässä. Lapsilla suositusmäärät riippuvat puolestaan iästä ja energiankulutuksesta vaihdellen 10–20 grammaan päivässä.
Ravitsemusterapeutti Hanna Partasen mukaan runsaastakaan kuidun saannista ei ole haittaa lasten kasvulle.
– Päinvastoin viimeisimpien tutkimusten mukaan runsaasta kuidun saannista on etua sekä ravitsemuksellisesti että sydän- ja verisuonitautien ennaltaehkäisyssä. Kuitua ruokavaliostaan runsaasti saavat lapset saavat enemmän vitamiineja ja kivennäisaineita. Runsaan kuidun saannin on todettu laskevan myös lasten kolesteroliarvoja.
Täysjyvävilja lapsen tiellä pitää
Viljavalmisteet sekä kasvikset ovat lasten ruokavalion perusta ja kuuluvat monipuoliseen ruokavalioon. Kuitua saa helpoiten muun muassa täysjyväleivästä, -makaronista sekä -riisistä. Myös kasviksista, juureksista, marjoista ja hedelmistä tulee kuitua jonkin verran, muttei samassa määrin kuin täysjyväviljatuotteista.
Kuidunlähteitä on hyvä olla lapselle tarjolla jokaisella aterialla – olivat ne sitten tarjolla leipänä, täysjyväpastana tai -riisinä tai marjoina ja hedelminä. Moni voi ajatella, että kyllähän yksi aamuinen kaurapuuroannos riittää lapselle kattamaan riittävän kuidun saannin – näin ei kuitenkaan ole. Lapselle mitoitetusta kaurapuuroannoksesta saatava kuitumäärä on ainoastaan noin 2–3 grammaa.
Kuitupitoisen ravinnon lisääminen ruokavalioon tulisi aina tehdä pikkuhiljaa, jotta suolisto tottuu muutokseen. Samalla on muistettava lisätä lapselle annettavan nesteen määrää, jottei kuidun lisäys aiheuta ummetusta tai muita vatsavaivoja. Terveelliseen ruokavalioon on hyvä totuttaa lapsi jo pienestä pitäen.
– Jos lapselle opettaa pienestä pitäen esimerkiksi sen, että hän aina syö täysjyväviljasta valmistettuja tuotteita, terveellisestä ravinnosta tulee ”normaaliruokaa”, eivätkä he osaa niin kaivata valkoisesta vehnästä valmistettuja ravintosisällöllisestä köyhempiä vaihtoehtoja.
Ylipainoa ja kolesterolia vastaan
Partasen mukaan lasten ruokailuun tulisi kiinnittää huomiota senkin takia, että lasten ylipaino on arvioiden mukaan kolminkertaistunut 30 vuodessa meillä Suomessa.
– Aika moni ylipainoinen lapsi on tulevaisuudessa ylipainoinen aikuinen, eli mitä aikaisemmin asiaan puututaan, sen paremmin voidaan ehkäistä myös lihavuutta ja ylipainosta johtuvien sairauksien syntymistä tulevaisuudessa.
Kuitu alentaa tutkimusten mukaan myös veren haitallisen kolesterolin eli LDL:n pitoisuutta veressä – myös lasten kohdalla. Turun yliopistossa toteutettavan SepelvaltimoTaudin Riskitekijöiden Interventio Projekti eli STRIP-projektin mukaan elämäntapojen muutoksella voidaan merkittävästi pienentää aikuisten sairastavuutta ja kuolleisuutta.
– Elämäntapoihin kohdistuva neuvonta on todennäköisesti vielä tehokkaampaa lapsilla, koska valtimonkovettumatautiin ja siten myös sepelvaltimotautiin johtava tapahtumaketju alkaa jo sikiökaudella, elämäntavat alkavat muotoutua varhaislapsuudessa ja lapset ovat neuvonnan suhteen vastaanottavaisia, raportissa todetaan.
