Jyväskylän poliittiset ryhmät eivät ole lähteneet ratkomaan kaupungin talouden ongelmia. Kunnallisvaalien alla ryhmien olisi syytä esittää omat vaihtoehtonsa.
Vihreiden mielestä kuntien talousongelmia ei pitäisi ratkoa vain paikallisina ongelmina. Kaupungin tulot riittäisivät hyvin nykyisiin kouluihin, päiväkoteihin, kirjastoihin, sairaaloihin, vanhainkoteihin jne., jos valtio huolehtisi omasta osuudestaan. Kuntien välisellä verotulojen tasauksella, liian pienillä valtionosuuksilla ja kunnallisverosta tehtävällä vähennyksellä Jyväskylältä leikataan suunnilleen se summa, jolla kaupungin menot ylittävät tulot.
Jyväskylän talousvaikeudet johtuvat pitkälti valtion toimenpiteistä, joihin keskeiset puolueet, sosiaalidemokraatit, kokoomus ja keskusta, eivät ole esittäneet valtakunnallisella eivätkä Jyväskylän seudun tasolla ratkaisuja.
Sosiaalidemokraattien ja keskustan hallituksen jatkuvat veronalennukset merkitsevät, että kunnat ja kaupungit velkaantuvat ja ennemmin tai myöhemmin julkisia palveluja – esimerkiksi päivähoitoa, koulutusta ja terveydenhuoltoa – joudutaan karsimaan. Kokoomus on tukenut hallitusta veropopulismilla: vaatimalla vielä kovempia veronalennuksia.
Vihreät ovat valtakunnan tasolla esittäneet tälle hallituksen kokoomuspolitiikalle vaihtoehdoksi palveluelvytystä. Valtio maksaisi kunnille ylimääräistä valtionosuutta, jonka turvin nämä voisivat palkata lisää väkeä vaikkapa kouluihin ja sairaaloihin. Tällä linjalla olivat muuten keskusta ja sosiaalidemokraatit vielä ennen eduskuntavaaleja.
Jos taloutta halutaan kiihdyttää lisärahalla, niin palveluiden rahoittaminen on aivan yhtä oikeaa rahaa kuin veronalennuksiin laitettu raha. Lisäksi palveluelvytykseen suunnatut varat olisivat työllisyysvaikutuksiltaan varmemmat kuin veronalennukset.
Hallituksen yleisiä veronalennuksia suosiva linja ei tue työllisyyttä. Tätä mieltä on myös hallitukselle verotuksen ja työllisyyden suhteita selvittänyt kolmen professorin talousneuvosto, jonka mukaan veronalennukset pitäisi suunnata pienituloisille ja pienituloisten työnantajamaksuihin. Vihreät ovat vaatineet tätä jo vuosia, mutta työllisyyden parantamisen keinot ovat sosiaalidemokraattien käsissä, eikä siellä ole tajuttu uutta tilannetta.
Kun sosiaalidemokraatitkin ovat kokoomuksen yleisten veronalennusten linjalla, valtakunnan tasolla ei voi odottaa helpotusta kuntien ongelmiin. Jyväskylän ja maalaiskunnan vihreät ovat siksi esittäneet kunnallisveron korotusta. Sillä ei tietenkään kaikkia kuntien ongelmia ratkaista, mutta melkoinen osa kuitenkin. Pidämme hieman korkeampia veroja parempana kuin esimerkiksi kurjistuvia kouluja, päiväkoteja, kirjastoja, katujen ja pyöräteiden huoltoa.
Ei ole myöskään järkevää vähentää kuntien työntekijöitä, kuten kokoomuspiirit ja Keskisuomalaisen pääkirjoittaja ovat vaatineet.
Kuntien henkilöstö on vedetty jo tarpeeksi tiukoille. Esimerkiksi terveydenhuollossa tarvitaan lähivuosina lisää hoitajia. Jyväskylän vihreät ovat esittäneet, että naapurikuntien kanssa aletaan neuvotella yhteisestä veroprosentista. Verokilpailulla ei saa pilata palveluja, sillä ne ovat koko seudun paras kilpailuvaltti.
Jyväskylän ja maalaiskunnan yhdistämisellä ei nykyisiä talousvaikeuksia ratkaista, mutta liitokseen saatavilla valtion rahalla olisi varmasti käyttöä. Jyväskylän maalaiskunta on viimeinen ns. reikäleipäkunta, minkä luulisi mietityttävän maalaiskunnan päättäjiä.
Ellei kunnallisveroa koroteta ja kuntien välistä yhteistyötä muutenkin kehitetä, niin heti kunnallisvaalien jälkeen äänestäjiä odottaa ikävä yllätys. Sen tarjoavat ne suuret puolueet, jotka niin lämpimästi ennen vaaleja puhuvat palveluista kuten ne puhuivat ennen eduskuntavaalejakin.
