Euroopan peli- ja vedonlyöntiyhdistys (EGBA) on kehottanut Suomen hallitusta korjaamaan uhkapelipolitiikkansa lopettamalla pelimonopolin maassamme. EGBA huomautti, että Suomi on ainoa Euroopan unionin jäsenvaltio, jolla on edelleen uhkapelimonopoli.
Pelimonopoli herättää keskustelua
Suomi on Euroopassa poikkeus, sillä kaikissa muissa EU-maissa pelimarkkinoille on pääsy myös muilla kuin maan omilla peliyhtiöillä. Kaiken lisäksi Suomessa on alalla vain yksi toimija, eli kyseessä on monopoli. Tätä on perusteltu pelaamisen haitoilla ja sillä, että näin pystyttäisiin paremmin valvomaan pelaamista ja rajoittamaan pelaamisen aiheuttamia haittoja. Samalla pelaamisen tuottamia varoja voidaan käyttää useisiin eri hyväntekeväisyyskohteisiin, kuten urheiluun ja taiteeseen. Suomessa moni järjestö onkin hyötynyt näistä pelirahoista, joita jaetaan monille eri tahoille. EU on kuitenkin jo pitkään ollut tätä monopoliasemaa vastaan.
Yksi EU:n perusperiaatteista on juuri se, että jäsenvaltioiden markkinat ovat avoimia toisille EU-maille, eikä pelaamisen pitäisi olla poikkeus. Suomen tulisi siis sallia myös muiden EU-maiden peliyhtiöt mantereelleen, ja EGBA on huomauttanut Suomea tästä. Tämän lisäksi pelimonopolimme ei enää nauti täysin varauksetonta suosiota kansalaisten keskuudessa. Viime aikoina keskustelua on herättänyt mm. peliautomaattien määrä ja sijainnit. Kun saksalainen kauppaketju Lidl päätti poistaa peliautomaatit kaupoistaan, sai asia paljon positiivista huomiota. Kansalaiset ihmettelivät, miksi muut kauppaketjut eivät toimi samoin.
Kaupoille peliautomaatit ovat kuitenkin hyvä bisnes: ne saavat niistä korvauksen pelimonopoliyhtiöltä, ja tuon korvauksen suuruus on MTV:n mukaan noin 30 000 euroa. Kyseinen summa voikin olla merkittävät tulonlähde monelle pienelle kioskille ja huoltoasemalle ja selittää syyn, miksi peliautomaatit ovat vallanneet nopeasti koko maamme.
Myös EGBA:n pääsihteeri Maarten Haijer on huomannut, että maassamme on viime aikoina keskusteltu kriittisen sävyyn peliautomaateista. Haijer on kertonut, että maamme hedelmäpeliverkosto oli niin suuri, että jokaista maamme pankkiautomaattia kohden oli kymmenen peliautomaattia. Tähän pelimonopoliyhtiömme pyrkii vastaamaan ottamalla 8 000 konetta pois käytöstä vuoden loppuun mennessä. Maaliskuussa maassamme onkin enää noin 10 500 peliautomaattia, mikä on yhtä vähän kuin viimeksi 90-luvulla, kertoo IS. Samalla myös lähes 30 000 pelaajaa on asettanut itselleen pelaamisen eston.
Mielipiteet muuttuvat
Tähän kokonaisuuteen liittyy myös yleisen mielipiteen kääntyminen monopolin lopettamisen hyväksi, mikä käy ilmi tytäryhtiön Kasino Curtin vuonna 2019 tekemästä kyselystä. Maassamme on koko ajan kasvava kysyntä vaihtoehtoisille uhkapeleille, Haijer selittää. Se johtuu suurelta osin siitä, että yksinkertaisesti on mahdotonta panna täytäntöön monopolijärjestelmää nettiin.
”Nykyisin pelaajille löytyy enemmän valinnanvaraa tai vaihtoehtoja Internetistä kansainvälisten vedonlyöntisivustojen avulla. Äskettäin tehty tutkimus osoitti, että viime vuonna 16,4 % Suomen nettipelaamisen tuloista, mikä vastaa 105 miljoonan euron verotettavaa tuloa, suomalaiset pelasivat kansainvälisille vedonlyöntisivustoille, jotka maksavat veronsa muualla”, hän sanoi.
Nämä sivustot tarjoavat hänen mukaansa parempia tuottoja, suurempia voittoja ja laajemman tuotevalikoiman. Jos sinua kiinnostaa pelaamisen aloittaminen, löydät linkistä hyviä nettikasinoita.
”Monopolin korvaaminen avoimella lisenssijärjestelmällä ei ole tarkoitus saada enemmän suomalaisia pelaamaan tai tappaa nykyistä pelimonopoliyhtiötä”, hän sanoi. “Pikemminkin se on järkevä tapa vastata niiden suomalaisten pelaajien vaatimuksiin, jotka etsivät vaihtoehtoa monopolille ja jotka pelaavat tällä hetkellä kansainvälisillä rahapelisivustoilla – sekä säännellä ja verottaa tätä toimintaa.”
”Verkkopelaamisen avoimen lisensoinnin käyttöönotto ei ole vallankumouksellista, se on evoluutiokykyä, ja se varmistaa sen, että useimmat suomalaiset pelaavat säännellyssä ja suojatussa ympäristössä. Haijer kehottaa maatamme sopeutumaan nykytodellisuuteen. ”Kaikki muut EU-maat ovat jo tehneet tämän, se on järkevää, ja on aika Suomenkin tehdä sama”, hän kannustaa.
