EUn perustuslaista jrjestettv kansannestys

0
12

Euroopan unionille valmistuva perustuslakiehdotus pitää alistaa kansanäänestykseen. EU koetaan kaukaiseksi, vaikka se vaikuttaa arkipäivässämme myönteisillä tavoilla, joita ei usein tule ajatelleeksi. Esimerkiksi EU:n vakaussopimus on mahdollistanut monen suomalaisen unelman, koska matalien korkojen ansiosta oman asunnon hankinta on tullut yhä useammalle mahdolliseksi.

Kurkkudirektiivieistä keskusteltaessa myös suuret asiat tuppaavat unohtumaan: Nimenomaan rauhaprojektina EU:sta tuli menestystarina. Se on poistanut vuosisataisen sapelinkalistelun Ranskan, Saksan, Italian ja Ison-Britannian väliltä.

EU:n perustuslaista tehdyssä luonnoksessa on monta ongelmaa, joita on tiedotusvälineissä pidetty hyvin esillä.

Vähemmälle huomiolle on jäänyt, että luonnos myös puuttuu juuri niihin ongelmiin, joista unionionia on syytetty. Se selkiyttää unionin toimielinten suhteita ja tekee europarlamentista huomattavasti nykyistä merkittävämmän toimielimen. Aiemmin suljettujen ovien takana kokoontuneen ministerineuvoston kokoukset tulevat julkisiksi. Kansalaisaloite tekee mahdolliseksi tuoda päättäjien kaihtamia asioita unionin esityslistalle.

Kaikkiaan perustuslakiluonnosta voi pitää onnistuneena, vaikka se ei kenenkään mielestä varamasti ole täydellinen. Perustuslaki, mikäli se toteutuu konventin esittämässä muodossa, tekee unionista avoimemman ja demokraattisemman.

Mikään poliittinen järjestely ei kuitenkaan toimi, jos se ei saa kansalaisten luottamusta. Suomessa koko EU:ta mullistavasta sopimuksesta on keskusteltu tavattoman vähän. Kansalaisten tietoon on saatettu lähinnä se, ettei EU:lle pitäisi asetttaa presidenttiä.

Tämä on totta, sillä Eurooppa-neuvoston kiertävä puheenjohtajuus on ollut erittäin toimiva järjestely. Kukin maa on sanut olla vuorollaan Europan johtaja ja ja päässyt nostamaan esiin tärkeiksi kokemiaan asioita. Eurooppa-neuvoston pysyvä puheenjohtaja eli ns. presidentti poistaisi tämän tärkeän yhdistävän tekijän:Presidentti ei kuitenkaan olisi samalla tavalla merkittävä instituutio kuin Suomessa, jossa sen arvoa nostaa valinta suoralla kansanvaalilla. Siksi tähän seikkaan ei kannata juuttua, jos perustuslaki saadaan kasaan edes pääpiirteittäin nyt esitetyllä tavalla.

Suomen halliltusta on arvosteltu siitä, että se ei tee mistään asiasta kynnyskysymystä tulevassa hallitustenvälisessä kokouksessa. Hallitus on mielestäni aivan oikeassa, koska EU:ssa ei voi toimia vain jarruna. Perustuslakiluonnoksessa on niin paljon hyvää, että hallitustasolla se pitää voida hyväksyä tarvittaessa myös sellaisenaan.

Sen sijaan en voi olla ihmettelemättä, että Matti Vanhanen (kesk) pääministerinä on kääntänyt selkänsä kansanäänestykselle. On erittäin tärkeää saada ihmiset ymmärtämään perustuslain merkitys ja sisältö. Jos sitä ei ymmärretä, on vaikea nähdä myöskään EU:n merkitystä.

Paras tapa tuoda perustuslaki tutuksi ja hyväksytyksi on järjestää siitä kansanäänestys. EU:n perustuslaissa ei ole mitään hävetttävää ja sillä on lähes pelkästään myönteisiä asioita annettavana suomalaisille ja koko Euroopalle.

Erityisesti vasemmistoliittolaisten levittämistä perättömistä tiedoista huolimatta EU:ta ei tämän ehdotuksen mukaisesti militarisoida. Puheet puolustusytimistä tarkoittavat vain sitä, että unioni pyrkii osittain irtautumaan USA-vetoisesta NATO:sta ja luomaan omia turvallisuusratkaisuja.

EU:lle ei kuitenkaan luoda omaa jättiläisarmeijaa USA:n tyyliin vaan organisaatio, joka pystyy puuttumaan Kosovon sodan kaltaisiin ja kokoisiin ongelmiin.

Jos näitä asioita ei käydä läpi esimerkiksi kansanäänestyksen kautta, ne jäävät monilta täysin ymmärtämättä ja myös EU jää vieraaksi. Ei ole mitään syytä pelätä perustuslain viemistä kansanäänestykseen. Paitsi tietysti se, että hallitus joka ei osaa selittää myönteistä asiaa ihmisille vaan yrittää toteuttaa vaivihkaa, ei ansaitse kiitosta ja tekee samalla epäilyttäväksi itse myönteisen asian.

LEAVE A REPLY

Please enter your comment!
Please enter your name here